Aamusali

Aamusali. Pari kertaa takana ja olen ylpeä itsestäni. Olen saanut itseni ajoissa hereille. Ajoissa salille, syömään valmistavat / palauttavat treenin yhteydessä. Ja ehtinyt myös ajoissa töihin.

Ensimmäinen aamusali ei alkanut hyvin. Suunnitelmissa se meni täydellisesti. Kamat ja eväät oli pakattuna hyvissä ajoin, kello soimassa niin kuin pitääkin. Nukkumaan mennessä kellon soittoon oli aikaa lähes 9 tuntia. Siis ruhtinaalisesti unta. Niin, jos se nukkumatti olisi vain saapunut kuten kutsuin. Toisin kävi ja lopulta unta kertyi vajaa 3 h. Silti selvisin salille, jollain ihmeellisellä energialla vedin reilun tunnin treenin ja pääsin töihinkin.

Veden juominen, joka on ollut mulle usein haaste, ei ole näinä päivinä ollut ongelma. Päin vastoin vettä on kulunut litra tolkulla. Se on ihana tunne, kun haluaa vain vettä ja se vesi myös vie janon mennessään.

Ensimmäinen työpäivä loman jälkeen ladattuna aamusalilla ja vähillä yöunilla, se vei mehut meikäläisestä täysin. Mutta yllättävän hyvin kestin hereillä iltaan asti ettei rytmit lähteneet sekoilemaan päiväunien johdosta. Mä kun en tunnetusti osaa nukkua 30 min päiväunia, ne on aina 2-3 tuntia :D Joten mun ei niitä kannata hirveesti harrastaa....

Ensimmäisen aamusalin lopetin miestenpunnerrukseen. Tähän asti ne on siis menneet puolikkaina ja niitä on mennyt ehkä 5-6. Sitten oon luovuttanut kun "muka sattuu". Mutta tällä kertaa katsoin sinne peiliin, halusin nähdä, onko asento sellainen kuin pitäisi (tai edes sinne päin) ja muutenkin hahmottaa missä mennään. Olin yllättynyt, koska eihän se jääkään puoliväliin, se menee ehkä 3/4 alas asti, vielä voisi mennä alemmas. Ja mä tein niitä 2 x 15. Putkeen. Happy me!! Kyllä, sattui ihan oikeasti. Mutta hyvällä tavalla ja hammasta purren eteenpäin. Rajojen ylitystä, puskemista yli sen tutun ja turvallisen.

Treenimusiikilla ei ole koskaan ollut mulle merkitystä. Tai paremminkin en ole tajunnut mikä merkitys sillä on. Nyt veivasin spotifystä itselleni kaikki combattien lempibiisit, ne parhaimmat ja tietenkin hyvällä rytmillä ja jumputuksella. Kokeilin ja rakastuin. Se antaa ihan toisenlaista virtaa ja menoa omaan tekemiseen! En taida luopua siitä ihan heti... Ainoa huono puoli on tuo runsauden pula. Latasin ensin kaikki lempibiisit, joita olikin sitten yhteensä 3,5 tunnin verran. Piti tehdä uusi lista, jossa musiikkia on nyt sitten vajaa 1,5 tuntia. Voi olla sieltä listalta tippuu vielä jokunen kappale pois, jos niihin kyllästyy kun kuuntelee aina salilla ollessa.

Toinen työpäivä ja aamusali sujui paremmin. Unta takana enemmän ja kellon soidessa ennen viittä, olin virkeänä pystyssä. Hyvä treeni hyvillä painoilla. Ihmetys oli illalla kuitenkin kova, koska ihan eri lihakset on kipeänä kuin ne joita koitin rääkätä. Toisaalta hyvä että edes jossain tuntuu, on mennyt sitten johonkin se liike perille. Toisen aamusalin lopetin myös miestenpunnerruksiin. Niistä on nyt tullut mulle sivulankun kaltainen "pakkomielle". Sivulankkua harjoittelen joka kerta kun salin puolella olen, sitä aitoa versiota eikä kevennettyä.

Olkapää valittaa monista nykyisen ohjelman liikkeistä ja korvaavia joutuu miettimään. Hiukan myönnän että mielenkiinto ohjelmaan ei ole kohdallaan, mutta salin puolelle kyllä. Sen verran on onneksi noita erilaisia tunteja jo takana, että niistä saa loistavia variaatioita mm. vatsalihaksille. Mä oikeastaan haluaisin jonkun ihan kauhean tappo-ohjelman vatsalihaksille, sellaisen rääkin että oksettaa :D Ehkä mä kehtaan joku päivä pyytää sellaisen ;) Nyt oon tehnyt pitkälti cx:n, combatin ja pumpin vatsoja. Joo, niillä saa hyvin kyllä kipeäksi paikat...

Ensi viikon liikuntalukkari alkaa olemaan valmis. Siis se oma suunnitelma. Vielä en vain ole päättänyt mitkä on ne aamut jolloin aamusali kutsuu. Lähinnä siksi, että joka päivä on myös iltatunteina sellaisia joille haluaisin mennä. Ja niitä lepopäiviäkin pitäisi olla... Eli suunnitelmat vaatii pientä hiomista vielä. Mutta tästä se lähtee. Kaksi aamusalia takana... Ja olen niistä himputin ylpeä!