Ihan pakko pikaisesti tulla hehkuttamaan :)
Nk. tiistai-tripla näin sunnuntain kunniaksi vedetty läpi ja voin olla ylpeä itsestäni! Steppi oli kivempaa kuin ne muistot sieltä kultaiselta 90-luvulta... Ja mä pysyin melkein tahdissakin mukana. Siksi sanon melkein, että keskityin enemmän jalkatyöskentelyyn ja unohdin kädet. Joitakin hyppyjä tein lattialla koska mä olen aina pelännyt tuolle laudalle hyppimistä ja nytkin jouduin moneen kertaan katsomaan, ettei lauta karkaa alta :D Mutta kyllä se koordinaatio sieltä löytyi hiljalleen, koska tunnin edetessä lopulta vain laudan yli tasajalkaa hyppelyt jätin pois. kaikkien turvallisuuden vuoksi ;)
Mutta siis ei paha rasti ollenkaan, päin vastoin mä kokeilen tota vielä uudemman kerran :) Heti lämmittelykappaleen aikana kroppa muistutti perjantain tehomuokkauksesta ja tärinä palasi kroppaan. Mutta mukavalla tavalla.
Cx, parin viikon tauon jälkeen selkä ei tykännyt. Melkein kuin olisi iskenyt puukolla tuonne ristiselkään. Ei kiva, mutta pakko vain harjoitella enemmän niin sekin helpottaa ajan kanssa. Mun tarvii kysyä vaihtoehtoisia liikkeitä siihen yhteen biisiin. Muissa jotenkin "korsetti" pysyy kasassa, mutta tuossa yhdessä katoaa kaikki tuki keskeltä ja siltä se todellakin tuntuu. Jotain kehityksen poikasta kuitenkin havaittavissa, sillä tuubin kanssa yhdenjalan kyykyt sujuu aika huoletta jo toinen jalka ilmassa. päkiäkosketuksia taisi tulla yksi tai kaksi, mutta muutoin mentiin sen yhden jalan varassa. Ja mikä ihaninta, niin lankku lähti polvet ilmassa - asennosta. Ei kevennetystä versiosta siis ensimmäisenä. Melkein koko eka kierros meni muiden mukana, sitten oli pakko keventää. Mutta jatkossa(kin) jokainen kierros alkaa peruslankusta ja kevennykset tulee sitten jossain kohtaa. Jotain siis tapahtuu kehossa, vaikkei sitä itse aina ymmärräkään...
Balance. Tuo ihana "ohjattu nukkuminen" jossa käyn ihan liian harvoin. Mä tykkään siitä kovasti, koska joka kerta huomaan uusia puolia omassa liikkumisessa ja taivun jonnekin mihin en ennen ole taipunut. Pitäisi ottaa se ihan viikottaiseen ohjelmaan... Oli ihana huomata, että taipuu se kroppa, ihan hienosti. Ja taas tuli uusia liikkeitä, joita en ole ennen kyennyt edes ajattelemaan :) Happy me!!
Kroppa on kiitollinen, mieli senkin edestä. Triplatunti, triplakännit endorfiineja :) Olen ylpeä itsestäni ja jälleen on yksi "laji" vaihtoehtojen joukossa lisää. Onpa ihana tunne kun nuo endorfiinit jyllää jälleen läpi kehon, sitä tunnetta on ollut jo iso ikävä!
Ja sen kerran kun olisin halunnut todella tietää, mihin syke nousee ja paljonko kaloreita kuluu, niin taisi olla sykemittarille liikaa... Se sanoi sopimuksensa irti stepin alku tahtien jälkeen. Shokissa rassukka, tarvii viedä se saamaan ensiapua ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti