Iloa, surua ja uusia suunnitelmia

Miksi se on niin vaikeaa keksiä hyvä ja mukaansa tempaava avaus uudelle kirjoitukselle :D olis monta asiaa mitä haluisi kertoa tai paremminkin jakaa, mutta ei keksi mitään millä aloittaa. Nytkin taas tuijottelin tyhjää ruutua tovin jos toisenkin, kävin syömässä iltapalan ja käyttämässä vanhemman koiran ulkona. ja palasin taas tyhjän ruudun ääreen. Siis en ole ottanut mitään stressiä blogin päivittelystä, varmaan sen on huomannutkin kun nyt tauot on olleet vähän pidempiä. Kun ei vain ole ollut mitään kerrottavaa eikä ole viitsinyt tulla sanomaan, että entiset kuviot menossa...

Noh tulipa nyt sitten aloitettua näin tällä kertaa. Maanantai oli ja meni. Eilen sain eteenpäin pienen osan mun liian isoista vaatteista ja loput odottaa tuossa seuraavaa ottajaa. Ja sen jälkeen on loppusijoitus jossain paikassa X... Harmi kun juhannuskin meni jo, niistä olis saanut hyvää kokon tilkettä ;)

Otin eilen extempore reissun Tampereelle. Kai nämä seinät alkavat tuntua liian tutuilta, koska oli pakko päästä tuulettumaan. Siis ei mikään paniikki "pakko päästä pois täältä" mutta mä olen aina tykännyt ajaa ja jotenkin ajaessa saa selviteltyä ajatuksia paremmin. Onhan mulla kotonakin vain aikaa, kukaan ei keskeytä koskaan ja saan keskittyä juuri siihen mitä oon tekemässä. silti joskus pitää vain saada uusia maisemia tms. joten siksi sitten suuntaus Tampereen sydämeen. ja oli siinä kyllä toinekin syy, miksi juuri Tampereelle. Halusin käydä Body Actionin kaupassa. Kauppa oli mulle pienoinen pettymys. Valtava määrä vaatteita mutta naistenvaatevalikoima oli yllättävän suppea ja uutuuksistakin tangossa vain kokoja xs ja s. Olisin toivonut laajempaa treenivaatevalikoimaa, mutta se oli kyllä sanalla sanoen surkea. onneksi peruskauppa stadium pelasti ja sain uusia vaatteita ja vähän sopivamman kokoisiakin. Ehkä suurin järkytys oli ostaa kaupasta tavoitehousuiksi kahdet koon 40 housut jotka olikin ihan sopivat! ihan käsittämätöntä... ja treenipaidoistakin otin sovittamatta 42 kokoa niin ne on nyt just hyvät ja kohta isot :D kai jotain kiinteytymistä sitten tapahtuu vaikka vaaka väittää kaikkea muuta.

Tänään heti aamutuimaan fysioterapeutille käden kanssa. Kolme viikkoa leikkauksesta ja huonosti menee. Siinä se oli tiivistetysti. Liikelaajuudet on surkeat eikä tulevaisuus näytä tällä hetkellä hyvältä. Tietenkään mitään ei pidä sanoa vielä näin heti leikkauksen jälkeen, mutta aika suoraa tekstiä se lääkäri jutteli, jonka fyssari pyysi paikalle katsomaan. *huoh* Lähes murheen murtamana suuntasin autonnokan kohti kaivarin rantaa ja kahvilaa, kahvikupin kera tuijottelemaan auringossa välkkyvää merta ja tekemään uusia suunnitelmia. Potkunyrkkeilyn valmennus on vaakalaudalla tai jos se on mahdollista,  niin ei todennäköisesti vielä tänä syksynä. Se korpeaa paljon. Oon soittanut lapsesta asti pianoa ja viulua, joista ainakin viulu jäänee pölyttymään ja pianonkaan kohtalo ei näytä hyvältä. Siis en mä voi itseäni miksikään ihmeelliseksi soittajaksi sanoa, mutta ainakin omaksi iloksi on aina riittänyt taitoa. Aika näyttää kuinka niiden kanssa sitten käy.

Koska päivä oli vasta alussa, päätin katsastaa myös tänään alkaneen Tall Ships Racen laivoja ja pakko sanoa että hienon näköistä oli! satuin sopivasti paikalle kun ruotsalainen Götheborg laiva saapui hienon seremonian ja shown saattelemana. Muutamaan tuntiin en muistanut kättä enkä treenitaukoa.

Treenitauko siis jatkuu. Mun piti saada tänään vähän lisää lupia liikuttamiseen, mutta eipä tullut lupia vaan edellisetkin lähtivät. Ei siis combattia seuraavaan 2 viikkoon ainakaan... Tasan ei mene nämä nallekarkit, ei.

Tänään on ollut siis hivenen erilainen päivä. Iloa ja surua, juhlahumua ja sotkun munkkikahveja. Laitan pari kuvaa Götheborgin saapumisesta tähän teidänkin iloksi, vaikka tämä ei nyt mitenkään liity fitnesskissan etsimiseen :D Tai no joo, ehkä tämä meikäläisen laiva seilaa nyt tuntemattomilla vesillä ja on vähän eksyksissä. Mutta tämä laiva ei suinkaan ole uponnut. Se jatkaa kyllä, mutta se tarvitsee vain aikaa. Uudet suunnitelmat pitää katsella rauhassa ja miettiä, miten tästä eteenpäin. Kompassi on kai hiukan sekaisin, mutta rikki se ei ole :) täältä kuitenkin tullaan vielä kunhan ensin nähdään mihin kaikeen tämän epäkeskon käpälän kera kykenee....